PSYKOTERAPIAA, TYÖNOHJAUSTA JA NEUVONTAPALVELUJA TURUSSA

MINDFULNESS

TIETOINEN JA HYVÄKSYVÄ LÄSNÄOLO


Tietoisena oleminen ja eläminen

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo pohjautuu zen-buddhalaiseen psykologiaan, meditaatioharjoituksiin ja tutkimuksiin mielen ja ihmisen toiminnasta. Tietoinen läsnäolo on energiaa olla tietoinen ja hereillä kulloinkin meneillään olevalla nykyhetkelle. Se on jatkuvaa harjoitusta/elämistä olla syvällisesti kosketuksissa päivittäisen elämän jokaisen hetken kanssa. Kun olemme tietoisesti läsnä, olemme eläviä ja läsnäolevia yhdessä sen kanssa mitä teemme ja yhdessä, maailman, toisten kanssa. Tietoinen läsnäolo on "täysillä elämistä" kussakin meneillään olevassa hetkessä.

Tietoisessa läsnäolossa opitaan havainnoimaan kokemuksen ja mielen virtaa sellaisena kuin se kulloinkin on, arvostelematta ja tuomitsematta sitä mitenkään. Tietoinen läsnäolo on myötätuntoista havainnointia, huomiointia ja tarkkaavaisuutta. Tarkkaavaisuuden ja huomioinnin kohteena voivat olla keholliset tuntemukset ja kehon toiminta, tarpeet ja tunteet, ajatukset ja mielikuvat ja aistihavaintojen kohteet, kaikki se mistä kulloinkin muodostuu meidän kunakin hetkenä muuttuva inhimillinen kokemuksemme.

Kontrollista hyväksyvään itsesäätelyyn ja läsnä olemisen olotilaan

Tietoisesti läsnäollessa opimme vähitellen hyväksymään asiat (kokemussisältöjämme) juuri sellaisina kuin ne kunakin hetkenä ovat, olivatpa ajatuksemme ja tunteemme negatiivisia tai positiivisia tai neutraaleja. Tietoisen läsnäolon myötä meillä on mahdollisuus oppia säätelemään omaa olotilaa ja huolehtimaan negatiivisista ja haitallisista tunteista kuten pelosta, ahdistuksesta, vihasta jne. Keskeistä gestalt-terapeuttisessa ja mindfulness työskentelyssä on näkemys tunteiden ja erityisesti negatiivisten ja vihan tunteiden tukahduttamisen, kuten myös niiden valtaan eli tunteiden vietäväksi joutumisen haitallisuudesta ja kuormittavuudesta.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen myötä tarve kontrolloida ja manipuloida itseä (omia tunteita jne.) ja toisia ja ympäristöä vähenee ja muuntuu hyväksyväksi ja myötätuntoiseksi spontaanisuudeksi, huomioimiseksi ja omista tunteista ja toisista huolehtimiseksi. Tähän yhdistyy harjoituksen ja oppimisen myötä myös mahdollisuus positiivisten tunteiden (siementen) aktivointiin ja ylläpitämiseen elämässä ilon, tyytyväisyyden ja onnellisuuden muodossa. Harjoitus lisää luottamusta meneillään olevaan nykyhetkeen ja siihen, että elämä kantaa. Tietoisena olemisen myötä opimme vähitellen elämään enemmän -olemisen olo- ja mielentilassa (human being) - jatkuvan tekemisen ja kaiken mitä "pitäisi tehdä" olo- ja mielentilan (human doing) sijasta. Eläminen on olemassa olemista kussakin meneillään olevassa nykyhetkessä myös toiminnan aikana. Jatkuvasti muuttuva ja uusiutuva nykyhetki huomioiden voimme myös tarvittaessa hidastaa ja muuttaa liian nopeatempoista ja kuormittavaa elämisentapaa ja rytmiä. Tällöin negatiivinen stressi vähenee ja voimme paremmin koko organismina.

Meditaatio

Keskeisenä ns. muodollisena tietoisen läsnäolon harjoituksena on meditaatio, joko istuma- tai kävelymeditaation muodossa. Tällöin havainnoidaan esim. omaa hengitystä. Seurataan sitä alusta loppuun saakka ja tässä prosessissa ei tarvitse tehdä mitään erityistä, keho huolehtii hengityksestä, eikä sitä tarvitse mitenkään muuttaa ja manipuloida eikä analysoida ja pohtia. Kyse on vain huomion ja tarkkaavaisuuden, havainnon keskittämisestä sisään- ja uloshengityksen seuraamiseen. Kävelymeditaatiossa tarkkaavaisuus kohdistetaan askeleisiin hengityksen ohella. Ns. ei muodollisena harjoituksena on koettaa olla läsnä kaikessa siinä mitä kulloinkin ollaan tekemässä ja toimimassa valveilla olon aikana; esim. syödessä, tiskatessa, wc-käynnillä, kävellessä, autolla ajaessa jne. Tarkoituksena ei ole valvoa ja kontrolloida vaan osallistuvana havainnoijana seurata kokemussisältöjä ja tapahtumia. Se on kuin katselisi elokuvaa, joka on katselijan oma henkilökohtainen elämäntarina, välillä jännittävä, innostava ja mukava, välillä turhauttava ja ikävä. Kaikki se mitä elämyksellisesti koemme kunakin hetkenä suhteessa sen hetkisiin olosuhteisiin on omaa itseämme ja elämäämme.